Teksti kirjoitettu seuran 10-vuotisjuhlaan 2005 (Loppuun lisätty tapahtumia 2019-)

13 vuotta pesäpalloa Espoossa – Matti Selkälän sanoin

Niittykummun Pesiksestä NiPe Espooksi ja edelleen Espoon Pesikseksi

Niittykummun Pesiksen perustaminen

Seuran ensimmäinen säilynyt dokumentti on 17.2.1995 päivätty muistio ”Uuden seuran suunnittelukokous”. Tuossa kokouksessa läsnä olivat Ari Peltomaa, Raija Kortelainen, Timo Miettinen, Jussi Rajala, Anneli Pathan, Harri Korhonen, Tarja Väänänen, Tuomo Väänänen, Rauno Juntumaa, Birgitta Juntumaa, Ulla-Maija Huovinen ja Rauno Koivisto.

Ennen omaa seuraa on ilmeisesti pelattu muun lajin seuran alaisuudessa. Vanhin löytämäni dokumentti on 10.3.–93 ”Kokous pesäpallon sijoittamisesta seuraan”. Läsnä kokouksessa oli Arno Luoma, Jussi Rajala, Kaisa Alanen, Kari Pesso, Pertti Huhtamo, Tapio Piirainen, Heikki Kärkkäinen, Rauno Koivisto, Anneli Pathan, Ulla-Maija Huovinen, Birgitta Juntumaa, Raija Kortelainen, Ari Peltomaa, Tuomo Väänänen ja Tarja Väänänen. Tuossa vaiheessa oli keskusteltu mm. Hongan, EPS:n ja Olarin Tarmon kanssa. Kokouksessa päätettiin liittyä Olarin Tarmoon. Se miten päädyttiin oman pesisseuran perustamiseen, kirjattaneen tähän historiikkiin tässä tilaisuudessa, koska läsnä näin paljon nykyisiä ja entisiä aktiiveja.

Niittykummun Pesiksen perustamiskirja on päivätty Espoossa 24.11.1995. Perustamisasiakirjan ovat allekirjoittaneet Raija Kortelainen, Birgitta Juntumaa, Tarja Väänänen ja Ari Peltomaa.

En tiedä vaikuttiko nimen valintaan se, että perustamisaikoihin Espoon Pesis -nimi oli käytössä Viherlaakson Nuorisoseuran alajaoksena vai haluttiinko tietoisesti orientoitua silloiselle koti- eli Niittykummun kentälle. Millaista toimintaa Espoon pesis -niminen alajaosto harjoitti, ei ole allekirjoittaneelle selvinnyt. Ensimmäisenä vuonna Niittykummun Pesiksessä oli kaksi joukkueellista pelaajia: D-pojat ja E-tytöt.

Pikkuliiga toimintaa Helsingissä vuodesta 1993

Pääkaupunkiseudulla Pia Aarrekivi käynnisti pesiksen Pikkuliigatoiminnan, jonka toimintaperiaate poikkesi perinteisestä seuratoiminnasta. Perhekeskeisyyden korostaminen tärkeänä arvona ja se, etteivät pääkaupunkiseudun seurat pystyneet järjestämään pesisharrastusta sai aikaan Pikkuliigan kasvamisen. Lähes kaikkiin Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunginosiin syntyi joukkueet neljään ikäryhmään. Valtaosa nykyisistä junioreista ja valmentajista on saanut kipinän nimenomaan Pikkuliigasta. Sittemmin Pikkuliigan järjestämien siirtyi Menox ry:ltä Suur-Helsingin Pesikselle, joka edelleen delegoi sen seuroille. Tämä ja aktiivien siirtyminen pyörittämään pesisseuroja aiheutti Pikkuliigatoiminnan hiipumista. Pikkuliiga toiminnan luonne vaatisi uuden ”äidin”, jotta osallistujissa päästäisiin edes lähelle menestysvuosia. Toisaalta niin suurta tilausta ei pesiksen parissa enää ole.

Kuriositeettina, tein ensimmäisen korjatun version pelisäännöistä, joilla sitten pelattiin seuraava kesä. Seuraavana talvena sääntöjä vielä tarkennettiin, säännöillä nykyään pelataan Naperoissa pienin tarkennuksin. Mm lyöntijärjestyksen arvontaa emme Pikkuliigaan keksineet J

1996

Ensimmäisenä vuotenaan rekisteröitynä seurana Niittykummun Pesis osallistui Suur-Helsingin Pesiksen sarjoihin viidellä joukkueella, joista E-pojat voittivat mestaruuden. Harjoitusvuoroja oli neljä ympäri vuoden. Syksyllä NiPe valittiin vuoden junioriseuraksi ensimmäisen kerran. Toinenkin kerta tuli….

Seura koulutti viisi valmentajaa JPVT (junioripesäpallovalmentajatutkinto)

1997

Harjoitusvuoroja Espoon kaupungilta seura sai nousujohteisesti kuusi kappaletta. Toiseksi kentäksi kaupunki myönsi vuoroja paremmin pesäpallolle soveltuvalta Koulumäen kentältä. Joukkueita Suur-Helsingin Pesiksen ja Uudenmaan sarjoissa esiintyi neljä kappaletta. Seura koulutti ensimmäisen valmentajan NPVT – tutkinnolla. Koulutettu Juha Rinta-Rahko vei myös ensimmäisen joukkueen valtakunnalliselle leirille.

Kaisaniemen Tiikerit pelasi ensimmäistä kauttaan Superpesistä ns. villillä kortilla. NiPeläiset osallistuivat Tiikereiden talkoisiin ja koulutustilaisuuksiin.

Syksyllä tulin mukaan toimintaan jatkaen edelleen myös Pikkuliigassa, mm. Menox ry.n hallituksessa. Yritin harjoituttaa kahdesti viikossa B-ikäisiä tyttöjä, jotka eivät päässeet mukaan Mosan Mirreihin. Mosan Mirrit olivat Tapanilan Erän pesisjaos, johon kerättiin alueelta tyttöpelaajia kaikista ikäluokista.

1998

Niittykummun Pesis sai alueen sarjoihin viisi joukkuetta. Naisten aluesarjaprojekti kärsi pelaajapulaa, hädin tuskin saatiin pelattua kaikki pelit. F-ikäiset saivat hopeaa aluesarjassa, Espoonlahden Kätsärit voittivat sarjan, eikä muita joukkueita ollutkaan.

”Juhan pojat” Kiteellä pesisleirillä ainoana joukkueena.

Seuran perustamisesta asti puheenjohtajana toiminut Raija Kortelainen luopui tehtävistään, kun poika kasvoi B-ikäiseksi. Samoin pitkäaikainen valmentaja Ari Peltomaa jätti valmennuksen nuoremmilleen. Kim Willgren otti puheenjohtajan nuijan vuodeksi.

Mainittakoon, että Kaisaniemen Tiikerit saavuttivat viimeisenä elinvuotenaan hopeaa. Tänä vuonna huippupelaajat tekivät rankan tempun tuleville sukupolville hankkimalla maksamattomat palkkionsa epärehellisin keinoin. Pahinta tietysti on, että jäivät tästä kuprusta vielä kiinni. Vaikka pesis on älypeli, niin jotenkin tyhmyys tiivistyi joukossa tai veikkaus teki kunnon ansan sopupelaajille.

Syksyllä Maila miettii miten saada ”Pikkuliigalapsilleen” ympärivuotista toimintaa ja tulee toimintaan mukaan havaittuaan NiPe:n tarjoavan hyvän kehdon lapsille.

1999

Tänä vuonna NiPe osallistui sarjoihin neljällä joukkueella: E-tytöt, E-, D- ja C-pojat. E-tyttöjoukkue oli eräänlainen pioneeri. Etelä-Suomessa Hyvinkää osallistui sarjaan kahdella joukkueelle ja Vihti yhdellä. Seuran ensimmäinen tyttöjoukkue lähti Haminan leirille kahdeksalla pelaajalla, mikä tänä päivänä ei onnistuisi. (Eero Harlamow lahjoitti peliasuiksi T-paidat painatuksineen.)

Sari Heikkilätuli Nurmosta mukanaan repullinen tai kaksi pesis- ja valmennustietoutta. Jari Hotanen otti pojat haltuunsa, Juha siirtyi Peli-peikkojen jojoksi ja on tällä hetkellä Puna-mustien ykköspesikseen nousseen ja siellä kauden säilyneen joukkueen pääarkkitehtejä.

Peliasuja varten kerättiin sponsseina yli 20 000 mummonmarkkaa, joista Maila hankki yli puolet.

Valmentajia koulutettiin kaksi (JPVT).

Seura solmi yhteistyösopimuksen Helsingin Peli-peikkojen kanssa. B-ikäiset pojat muuttuivat Peikoiksi ja sopimus käsitti kasvattajaseuramaksujen jakamisen. Koska Peikoilla ei enää ole pesistoimintaa ja kasvattajaseuramaksuihinkin on tullut muutoksia, niin katsonemme sopimuksen rauenneeksi.

Syksyllä allekirjoittanut otti NiPe:n toiminnan haltuunsa ryhtymällä puheenjohtajaksi. Strategiana tutustua miten muualla seuratoimintaa tehdään sekä ”opiskelemalla” nykyaikaista markkinointia. Ensimmäisiä Nuori Suomi pelisääntöjä tehtiin. Kiersin nuorisopesiksen ”kissanristiäisissä” tutustumassa ihmisiin. Tuttavuuksista oli hyötyä mm. Nuori Suomi avustuksia hakiessa.

Tällöin käytiin perusteellisia keskusteluja toiminta- tai osallistumismaksuista ja mitä sellainen sisältää.

Kimmo Tikka liittyi toimintaan mukaan.

2000

Kesä pelattiin kuuden joukkueen voimin. Tytöt pelasivat alueen D-poikasarjassa, koska tyttöjoukkueita ei ollut. (Tuloksena pronssia.)

Tällä kaudella koulutettiin kaksi valmentajaa JPVT:llä ja yksi NPVT:llä.

Syksyllä Espoonlahden Kätsäreiden toiminta ja Arto Sorvali siirtyivät Niittykummun Pesikseen.

Simo Kanniainen otti laivan kipparoitavaksi syksyllä. Allekirjoittanut teki selkeän valinnan valmentamisen ja hallinnoin välillä. Valmennus voitti 6-0.

2001

Edelleen pelattiin kuuden joukkueen voimin.

D-tytöt olivat Haapajärvellä kahden joukkueen voimin, joista ns. ykkösjoukkue voitti hopeaa. Hopeajoukkueessa pelasi kaksi tyttöä Korialta ja yksi Punamustista. Lainapelaajien avulla saatiin kaksi joukkuetta leirille; eli ketään ei tarvinnut jättää kotiin.

Syksyllä käynnistyneen prosessin seurauksena Niittykummun Pesiksestä tuli NiPe Espoo ja seuran säännöt uusittiin, asiantuntijana toimi Tuomas Wegelius. Hänen tyttärensä joutuivat sittemmin jättämään pesiksen kanteleen soiton vuoksi. Tyttöjen bändi Kardemimmit on palkittu mm. 2004 vuoden kanteleyhtyeenä.

Neljä NPVT- ja kaksi JPVT – koulutettua lisäsivät seuramme ammattitaitoa.

2002

Joukkueiden määrä kasvoi seitsemään. Lisenssipelaajia 93. Seuran pelaajia toimi kaupungin kesäliikuntakoulujen vetäjinä.

2003

Kasvu jatkui joukkueita jo yhdeksän. ENMKY:n ”Pohjois-Espoon pojat” seuraan. Joel Lingman valittiin vuoden nuorisotuomariksi, (valtakunnallinen palkinto).

Olavi Suhonen valittiin syksyllä NiPen puheenjohtajaksi.

2004

Joukkuemäärien kasvu jatkui. Joukkueita oli 11, jäseniä 190 ja lisenssipelaajia 156, valmentajia 14. NiPe järjesti Lady- ja Tenavapesistoimintaa. Mainittakoon, että toimintaa oli seitsemällä kentällä.

Aluesarjassa pelasi ensimmäinen miestenjoukkue.

2005

Joukkuemäärä lisääntyi jälleen kahdella, kolmeentoista. Valmentajia oli 21. Yhteistyö seurojen välillä syveni, kun 89 tyttöjä oli puoli joukkueellista Espoossa ja Puna-mustissa. Joukkueet yhdistettiin Puna-mustien alle ja tuloksena leirikarsintasarjan voitto ja sija 15. Suomessa. Samaiset tytöt ja vanhemmat pelasivat kahdella joukkueella Naisten Maakuntasarjaa.

Maakuntasarjassa pelasi ensimmäinen miestenjoukkue.

Yhteistyöjoukkue Vantaan B-superin joukkueessa pelasi neljä Nipeläistä.

NiPeläiset järjestivät kiitosta saaneen valtakunnallisen Naperoleirin Espoonlahdessa FG-ikäisille. Joukkueita oli 32. Kaikilla leireillä oli NiPestä joukkue. Tuomarileirit vetivät ennätysmäärän espoolaistuomareita.

NiPe järjesti edelleen Tenava- ja Ladypesistä. Uutena tuotteena aloitti Senioripesis.

Maila Lingman puheenjohtajaksi.

2006

Joukkueita sinivalkoisissa peliasuissa menneellä kaudella oli 16. Punamustista siirretty Miesten suomensarjajoukkue pelasi korkeimmalla sarjatasolla Espoon Pesiksen nimissä. Lisäksi Espoolla oli miestenmaakuntasarjajoukkue. Naisten maakuntasarjajoukkueessa kaksi joukkuetta, joista toinen edellisvuoden tapaan yhteistyöjoukkue, tänä vuonna Espoon nimissä.

Loimaa – Pöytyä Suurleirillä pojat 92 kultaa ja Jyväskylän Nuorisoleirillä C-pojat (yhdistelmä Haapajärven kanssa) pronssia.

Valmentajia työllistyi vapaa-aikanaan 26, joista tutkinnon suorittaneita 17, Tuomareita 24 (3 D-, 12 E-tasolla) Helsingin PPT:ssä lisäksi espoolaistuomareita 11. Käytössä olevia kenttiä oli 12. Lisenssejä ostettiin 218. Lisäksi järjestettiin Tenavapesistoimintaa ja Espoonlahden koulupesisturnaus sekä osallistuttiin Super-pesistalkoisiin Finnair – stadionilla.

Sanna Hirvola puheenjohtajaksi.

2007

Joukkueiden määrä ja sarjataso kohosi kaudelle 2007.

Poikajoukkueita oli yhteensä 8, joista E- ja D-ikäluokassa sekä peli- että kilpasarjan joukkueet. Miesten joukkue pelasi edelleen maakuntasarjassa.

Tyttöjoukkueita oli yhteensä 5 sekä lisäksi Lady-pesisjoukkue, joka voitti kuntopesissarjan ylivoimaisesti. Kausi oli vilkas, vaikka sarjamenestystä ei tullutkaan. Seniori-pesis jatkui ympärivuotisesti.

Yhteistyö PuMun kanssa varmisti vajaille poikajoukkueellisille harrastusmahdollisuuden.

Tuomaritoiminta jatkui edelleen vilkkaana ja uusia nuorisotuomareita leivottiin ylitse oman tarpeen. Seuran tyttötuomari Karoliina Lehtinen toimi mm. miesten Super-pesiksen finaaliottelussa takarajalla.

2008

Alkuvuodesta aloitettiin Taapero-pesistoiminta, joka saavutti heti jalansijansa.

Tyttöjoukkueita oli pelikauden alkaessa 5, joista C-tytöillä kilpa- ja pelisarjan joukkue. Naisjoukkueita oli 2, jotka pelasivat aluesarjaa. Naisten ykkösjoukkue sarjassa toiseksi.

Poikajoukkueita oli 7, joista E- D- ja C-ikäisissä kilpa- ja pelisarjan joukkueet – D-ikäisissä yhteensä 3 joukkuetta. C-poikien kilpasarjajoukkue voitti valtakunnallisen Nuorisoleirin pelisarjan ja sijoittui aluesarjassa hopealle. D-poikien kilpasarjajoukkue sijoittui alueen kilpasarjassa pronssille. Miesten joukkueet pelasivat aluesarjaa ja maakuntasarjaa, jossa sijoituttiin pronssille.

Lady- ja kuntopesistä ei järjestetty, vaan pelattiin aluesarjajoukkueina.

Seurassa panostettiin juoksu- ja lukkarivalmennukseen.

Nuorisotuomareitamme nähtiin vastuullisissa tehtävissä valtakunnallisilla leireillä, ja mm. Aarne Puisto valittiin Suurleirin parhaaksi poikatuomariksi. Aarne lähti ensimmäisenä espoolaislukiolaisena Ilmajoen pesislukioon.

Elokuussa järjestettiin laajaa huomiota herättänyt Espoo 550-vuotisjuhla Ennätysottelu, jossa pelattiin yhtäjaksoisesti pesäpalloa 48 t 12 minuuttia. Tempauksella pyrittiin Guinnessin Ennätystenkirjaan. Osallistujia oli 1039 pelaajaa ja joukkueita yhteensä 63. Tuomareita osallistui ympärivuorokautisesti 28. Lisäksi pääsimme järjestämään Espoo 550 Sykkii ja Soi -tapahtumaa Tapiolan urheilupuistoon yhdessä Espoo Bluesin, Espoon Tapioiden, FC Hongan ja Tapiolan Hongan kanssa.

Tapahtumia 2019-

2019 

Espoossa järjestettiin 1. -6.7.2019 valtakunnallinen pesäpallon Tenavaleiri. Mukana oli 113 E-ikäisten joukkuetta eri puolelta Suomea. Leiriläiset majoittuivat seitsemällä koululla Tapiolan, Espoonlahden ja Matinkylän-Olarin alueilla. Pelejä pelattiin 24 kentällä eri puolilla Espoota. Kaikki kentät olivat joko kumirouhetekonurmi- tai hiekkatekonurmikenttiä. 

Espoossa pelattiin ensimmäistä kertaa Naisten ykköspesistä, kun Espoon Pesikselle myönnettiin sarjapaikka kaudelle 2019. 

2021

Järjestetään Eteläisen alueen E-junioreiden Itä-Länsi -ottelut.